Datanomit Kiinassa

Kiinasta on nyt jo reilu viikko takana ja täällä on tehty paluuta arkeen. Kuudes päivä, eli viime viikon tiistaina, heräsimme aamulla viiden aikaan ja melko nopeasti siitä menimme alas kyselemään taksia. Taksi saapui nopeasti ja lentokenntälle ajoi alle tunnissa kohtuullisella 175 yuanin hinnalla.

Lentokentällä olimme todella aikaisin, checkasimme itsemme sisään ja odottelimme. Kun viimein pääsimme koneeseen, niin pääsimme nousemaan kuitenkin vasta 35 minuuttia myöhässä. Lentokonematkasta ei ole paljoa kerrottavaa. 10 tuntia vietettiin viihdejärjestelmien parissa. Laskeuduimme Helsinkiin iltapäivällä ja päivästämme tuli aikaeron myötä 5 tuntia normaalia pidempi. Tälläkin kentällä meillä oli jonkin verran ylinmääräistä aikaa kunnes jatkolentomme Kruunupyyhyn lähti.

Voihan rähmä! Viimeinen päivä Kiinan Kansantasavallassa käynnistyi haikein tunnelmin. Timo puoli yhdentoista aikoihin ja alkoi dataamaan, itse nukuin kahteentoista. Datailimme sitten yhdessä vielä vähän lisää.

Ulkona ilma oli vihdoin aurinkoinen ja tosi lämmin (viimeinen päivä, tietenkin nyt lämpenee), joten päätimme suunnata johonkin Pudongin pilvenpiirtäjään maisemia katselemaan. Ensiksi kuitenkin päätimme vielä vierailla piratorilla katsomassa, jos jotain tarttuisi mukaan. Ostin vähän viimehetken tuliaisia.

Kauaa emme piraattimarkkinoilla viihtyneet, joten suuntasimme siis Lujiazuille syömään. Menimme siis Super Brand Malliin ja viimeiseksi ravintolaksemme valitsimme Ajisen Ramenin. Tilasin tulisen riisikanasieniaterian ja lisäksi friteerattuja wasabimaustettuja mustekalanlonkeroita, hyviä olivat. Ajisenia tulee kyllä ikävä.

Viimeisiä päiviä vietetään ja päätimme antaa kellon olla rauhassa ja herätä omalla ajallamme. Tämä tuntui toimivan oikeastaan aika hyvin, itse nousin "jo" yhdentoista aikaan ja Joonas hiljalleen perässä. Joonas kirjoitti eilisen päivän artikkelin blogiin ja minä tutkin Internettiä muuten vain.

Ideat ovat vähän olleet hukassa ja taas oli vähän turhan pilvistä mennä torneihinkaan. Kolmen aikaan päätimme suunnistaa kohti Carl's Junioria syömään. Syötyämme vietimme aikaa People's Squaren puiston läheisyydessä ihan vain ihmetellen. Otimme myös Starbucksilta kahvit. Aika kului hyvin vain ihmetellen rauhallisuutta, sitä ei nimittäin täälläpäin maailmaa hirveästi oli. Paikallisiakin istui paljon puistossa ilmeisesti samaa rauhaa nauttimassa.

Viimeistä viikonloppua Kansantasavallassa juhliaksemme asetimme kellot herättämään vasta kahdeltatoista. Kuitenkaan ei vielä siinä vaiheessa tehnyt mieli nousta ylös, joten torkuttelimme aina yhteen asti. Nukkuminen on niin kivaa!

Kummempia suunnitelmia ei tälle päivälle ollut, sää ei ollut otollinen pilvenpiirtäjässä vierailuun, joten päätimme siirtää sitä edelleen. Timo oli löytänyt Googlesta pienen kadun, jossa myytiin kaikkea vanhantyylistä kamaa, Mao- ja Buddhapatsaita yms. Päätimme siis suunnata Dongtai Lu:lle. Huomasimme Guilinilla uudenlaisen taksin, jota telkkarissakin oltiin mainostettu. Expotakseiksi näitä vissiin kutsuvat. Kyseessää oli Volkswagen Touran, mittari kertoi että sillä oli ajettu vähän reilu 1000km. Kyyti oli erittäin hyvää. Ilmeisesti paikalliset eivät ole oikein tottuneet vielä näihin Expotakseihin, sillä takseina täällä on toiminut viimeisen 25 vuoden aikana vain VW Santanoita.

Aamumme alkoi sikäli omituisesti, että tällä kertaa heräsimme kelloon. Ehdimme myös hyvinkin bussiin. Tiedossa oli viimeinen työpäivä, mutta koska oli perjantai niin oletimmekin ettei töitä oikein olisi. Ei niitä oikein ollutkaan. Aamupäivä meni oikeastaan Jimin kanssa arviointilappuja loppuun täyttäessä, kolmostahan sieltä annettiin arvosteluasteikolla 1-3.

Ruokailun aika koitti ja ruoaksi valitsin itse riisilinjan, kun Joonas taas valitsi nuudelit. Syötyämme poistuimme taasen kohti toimistoamme istuskelemaan. Loppupäivän ohjelmaan kuului oikeastaan vain paikallisen teen ja kahvin juontia. Juttelimme myös Cherryn kanssa ja hän ilmoitti, että saamme pitää työvarusteemme, mutta avainkortit luovutamme takaisin. Turvakengille voi tosiaan tulla käyttöä tällä alalla! Päivän päätteeksi hyvästelimme tutuksi tulleen työväen kiinalaisittain "Babaai!" ja kiisimme päivittäisellä turbollamme kohti Guilinia.